1.6.3. Toiminnan suunnittelu ja arviointi, toimintasuunnitelma
Partio-ohjelma
Toiminnan suunnittelu
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kliseistä, mutta totta. Jokainen meistä on todennäköisesti huomannut tämän myös kantapään kautta useaan otteeseen. Suunnittelemalla ryhmäsi toiminnan hyvin etukäteen säästyt monilta harmailta hiuksilta toimintakauden aikana.
Toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelman laatimista voisi verrata palapelin tekoon. Tärkeää tukea suunnitelman tekoon tarjoavat etenkin tämän oppaan ikäkausikohtaiset osiot. Suunnitelma kannattaa tehdä aina puoleksi vuodeksi kerrallaan eli aina syksy- ja kevätkaudeksi omansa. Toimintasuunnitelman rungon muodostavat ikäkauden aktiviteetit ja erilaiset tapahtumat.
Hyvä toimintasuunnitelma tehdään aina kirjallisena. Siitä selviää jokaisen kokouksen päivämäärä, kokouksen teema ja se, mitä konkreettisesti tehdään. Suunnitelmaan kannattaa myös merkitä, kuka johtajista kantaa päävastuun mistäkin kokouksesta ja mitä tavaroita kokouksen toteuttamiseen milloinkin tarvitaan.
Toimintasuunnitelman teossa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että ensin suunnitelmaan merkitään kaikki ryhmää koskevat ja tiedossa olevat tapahtumat, sekä keskusjärjestön, piirin että lippukunnan järjestämät. Johtajien tulee miettiä tarkkaan, mihin kaikkiin tapahtumiin ryhmä osallistuu ja millaisia ryhmän omia tapahtumia järjestetään lisäksi.
Tapahtumien määrässä ei kannata ahnehtia ihan jo oman jaksamisenkin vuoksi. Tarkemmat ohjeet sopivista määristä löydät kunkin ikäkauden osiosta. Vanhempien partiolaisten kanssa kannattaa tapahtumiin osallistumisesta päättää yhdessä. Esimerkiksi vaeltajaikäiset eivät välttämättä pidä ollenkaan pahana, vaikka partiota olisi joka toinenkin viikonloppu.
Kun on päätetty, mihin tapahtumiin aiotaan osallistua, on aika miettiä, millaista valmistautumista nämä tapahtumat vaativat, ja varataan kokouksista riittävästi aikaa siihen. Ennen sudenpentujen retkeä kannattaa harjoitella rinkan pakkausta ja ennen valtakunnallista samoajatapahtumaa ryhmältä kuluu useampi kokous oman ohjelman valmisteluun.
Kun tapahtumat ovat tiedossa, on aika valita tehtävät aktiviteetit. Tutustu ohjeisiin ajan kanssa ja varaa riittävästi aikaa siihen, että oikea määrä aktiviteetteja ja merkkejä tulee tehdyksi. Monissa aktiviteeteissa on myös paljon valinnaisuutta. Johtajien tehtävänä onkin tietää, minkä tasoisia tehtäviä oma ryhmä pystyy tekemään. Kannattaa muistaa, että jonkin verran haastetta tulee aina olla, mutta lähes mahdottomia tehtäviä ei kannata suin päin valita.
Toiminnan suunnittelussa kannattaa muistaa aikuisen rooli. Sudenpentulauman toiminnan suunnittelusta vastaa akela, ja seikkailijajoukkueen ohjelman suunnittelee sampo. Tärkeää on kuulla myös sudenpentujen ja seikkailijoiden mielipiteitä. Tarpojavartion toiminnan suunnittelee samoajaikäkaudesta tuleva vartionjohtaja, ja hänen tukenaan on aikuinen luotsi. Samoaja- ja vaeltajaikäkaudessa vastuu toiminnan suunnittelusta siirtyy enemmän koko ikäkaudelle ja vartionjohtajalle ja luotsin rooli pienenee.
Lisää vinkkejä toiminnan suunnitteluun löydät kunkin ikäkauden osioista!
Toiminnan arviointi
Partiossa saa tehdä virheitä, ja partiossa saa oppia. Sen vuoksi oman toiminnan arviointi on ensisijaisen tärkeää. Ryhmän toimintavuoden päätteeksi on hyvä hengähtää ja koota kulunut vuosi pakettiin. Toimintasuunnitelma kannattaa käydä kohta kohdalta läpi ja pohtia, toteutuivatko tehdyt suunnitelmat.
Omat tunnelmat
Ihan ensiksi kannattaa heti tutkiskella omia tunnelmia. Mikä oli rankkaa? Mikä oli erityisen helppoa? Mistä nautit eniten? Mikä oli vaikeaa? Näitä asioita kannattaa kirjoittaa ylös paperille ja pohtia, mitä voisi seuraavalla kerralla tehdä paremmin. Kannattaa myös miettiä, mitkä muut asiat omiin tuntemuksiin vaikuttivat ja miten niihin voisi vaikuttaa.
Palaute ryhmän jäseniltä
Varsinkin pienten sudenpentujen kohdalla pitää hyvin paikkansa väite siitä, että lasten suusta kuulee totuuden. Etenkin sudenpentujen ja seikkailijoiden kanssa kannattaa keskustella siitä, mikä oli kivaa ja mikä ei. Kannattaa myös kysyä, mikä oli kenenkin mielestä vuoden paras juttu. Vanhempien partiolaisten kanssa kirjallinen palaute toimii yleensä paremmin, varsinkin jos sen saa antaa nimettömänä. Kannattaa muotoilla valmiiksi kysymyksiä, niin palautteenanto on tällöin helpompaa. Saadusta palautteesta kannattaa tehdä lyhyt, kirjallinen yhteenveto itselle seuraavaa toimintavuotta varten.
Palautekeskustelu ikäkausivastaavan kanssa
Erityisen tärkeää on, että kaikki johtajat saavat käydä palautekeskustelun myös oman ikäkautensa vastaavan kanssa. Tällöin palautetta annetaan molemmin puolin. Ikäkausivastaava kertoo, miten oman ryhmäsi toiminta on hänen mielestään toiminut, mikä on mennyt hyvin ja mitä asioita voisi parantaa. Sinulla on puolestaan mahdollisuus kertoa, oletko saanut riittävästi tukea pestisi hoitamiseen ja mitä asioita toivoisit tulevaisuudessa.
Kokemusten vaihto muiden johtajien kanssa
Viimeiseksi kannattaa käydä keskustelu oman johtajakollegasi kanssa tai muiden, samaa ikäkautta vetävien johtajien kanssa. Tässä kohtaa on hyvä koota saatu palaute yhteen, kertoa omia kokemuksia ja oppia muiden kertomista jutuista. Jos vedit ryhmää toisen johtajan kanssa, on keskinäisen palautteen antaminen myös järkevää.
Partiomenetelmän ja kasvatustavoitteiden toteutuminen
Ethän unohda lopuksi pohtia myös sitä, miten partiomenetelmä ja kasvatustavoitteet näkyivät ryhmäsi toiminnassa. Partiomenetelmä kannattaa käydä läpi kuviosta lohko lohkolta ja miettiä, miten jokainen asia toiminnassa toteutui. Kasvatustavoitteet kannattaa käydä läpi ainakin oman ikäkauden osalta. Lue lisää kasvatustavoitteista luvusta 1.2. ja partiomenetelmästä luvusta 1.3.
|
Johdanto | Akelanopas | Sammonopas | Tarpojaluotsinopas | Samoajaluotsinopas | Vaeltajaluotsinopas |
