1.6.2. Ryhmähenki, ryhmäyttäminen

Partio-ohjelma

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ryhmähengen luominen on tärkeää. Kaikki ikäkaudet toimivat ryhmissä, vain ryhmien rakenne ja johtajat vaihtelevat. Johtajan tuleekin panostaa ryhmän yhteen hitsautumiseen, sillä hyvä henki on saumattomasti toimivan ryhmän edellytys. Tiivis ja innostava ryhmähenki mahdollistaa jokaiselle ryhmän jäsenelle positiivisia kokemuksia ja ennaltaehkäisee ongelmatilanteiden syntyä. Ilman hyvää yhteishenkeä ei yksikään ryhmä toimi kovin kauan!

Ryhmäksi voidaan kutsua ihmisten joukkoa, jossa jäsenet tunnistavat toiset ryhmänsä jäsenet ja kokevat kuuluvansa ryhmään. Kaikilla jäsenillä on vuorovaikutusta keskenään ja ryhmällä on yhteinen tavoite tai tehtävä, esimerkiksi viikoittainen partiokokous tai retken suunnitteluprojekti. Tunne ryhmään kuulumisesta on lapselle ja nuorelle tärkeä. Onnistuneet kokemukset ryhmässä voivatkin olla positiivisia vaikuttajia elämässä.

Ryhmähengen peruspilari on keskinäinen luottamus. Ryhmässä tulee vallita hyvä ja turvallinen ilmapiiri, jolloin jokainen viihtyy ja voi olla aidosti oma itsensä. Ryhmän jäsenet voivat ottaa erilaisia rooleja eri tilanteissa, kun ryhmä on tuttu ja turvallinen eikä kiusaamista tarvitse pelätä. Jokainen voi ilmaista oman mielipiteensä, keskustella ja osallistua toimintaan omalla tavallaan. Ryhmässä ei ole pakko aina pärjätä, vaan voi huoletta epäonnistuakin, kun voi luottaa siihen, että silti hyväksytään ja kaveria autetaan.

Ryhmätoiminnassa erottuu usein erilaisia rooleja, joiden tarkoitus ei ole välttämättä hankaloittaa toimintaa vaan tukea sitä. Tällaisia rooleja ovat esimerkiksi rohkaisija, kriitikko, tietojen etsijä ja seurailija. Ryhmän jäsenten rooleja kannattaa tarkkailla ja pistää välillä pakkaa tarkoituksella sekaisin! Ryhmä koostuu yksilöistä ja joskus luonteiden ja tapojen väliset erot korostuvat. Myönteinen suhtautuminen toisiin ja yhdessä tekemisen tahto siivittävät ryhmän toimintaa. Kun säännöt ovat selkeät ja mahdolliset ongelmatilanteet puretaan avoimesti, on jo hyvin huolehdittu siitä, ettei kukaan jää yksin.


Ryhmän muotoutumisen vaiheet

Ryhmän aloittaessa toimintaansa tai muodostuessa uudestaan (esim. johtajan vaihtumisen tai uuden jäsenen myötä), käynnistyy ryhmän rakentumisprosessi ja tällöin saatetaan tarvita ryhmäyttämistä. Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan tietoista prosessia, jossa ryhmän jäsenten välistä keskinäistä tuntemista, luottamusta, turvallisuutta ja viestintäkykyä pyritään kehittämään. Ryhmäytyminen ei ole tapahtunut, kun kaikki osaavat toistensa nimet, vaan prosessi on aikaa vievä ja tähtää luottamuksellisen ilmapiirin ja todellisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen.

Alussa johtajan rooli on ensiarvoinen: hänen tulee saattaa ryhmä yhteishengen luomisen polulle, kun jäsenet ovat vielä epävarmoja paikastaan. Johtajan vetämässä muodostumisvaiheessa johtajan tulee taata kaikkien äänten kuuluminen ja tutustuttaa ryhmän jäsenet toisiinsa. Pelisäännöt alkavat hahmottua ja myönteisen ilmapiirin vallitessa johtaja toimii ryhmätyön perusperiaatteiden mallintajana. Muodostumisvaihe voi kestää niin pitkään, että ryhmän jäsenet ovat tutustuneet toisiinsa kunnolla.

Muodostumisvaiheen jälkeen ryhmätoiminta saattaa joutua ns. kuohuntavaiheeseen. Jäsenten väliset ristiriidat ja eroavaisuudet nousevat pintaan, ja johtajasta voi tuntua, ettei hän hallitse tilannetta. Ryhmään voi muodostua alaryhmiä ja klikkejä. Yksilöiden tahdolla erottautua on kuitenkin merkityksensä: johtajan ja toisten jäsenten testaamisen avulla etsitään omaa paikkaa ja roolia ryhmässä. Johtajan tulee antaa kuohunnalle tilaa samalla kuitenkin pitäen ryhmän säännöistä kiinni. Kritiikkiin rohkaiseminen, alaryhmien sekoittaminen ja palautteen antaminen ovat johtajan vastuulla. Ryhmälle puolestaan kuuluu uusien toimintasääntöjen ja ryhmärakenteen muodostaminen. Onnistuneen kuohuntavaiheen avulla ryhmästä voi tulla kiinteämpi ja vastuu pelisääntöjen noudattamisesta ja ryhmäkurista huolehtimisesta siirtyy ryhmälle itselleen.

Ryhmähenki muotoutuu yhdenmukaisuusvaiheessa. Jäsenten keskinäiset eroavaisuudet hyväksytään ja yhteenkuuluvuuden tunne alkaa syntyä, samoin kuin tunne ryhmään kuulumisesta. Ryhmän sisäiset roolit vakiintuvat. Yhteiset pelisäännöt selkiytyvät ja ryhmä toimii tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Ryhmä pyrkii yhteistoimintaan ja välttää konflikteja. Johtajan tehtävänä on huolehtia, ettei yltiöpäinen yhteisöllisyyden korostaminen jyrää yksilöllisyyttä, sillä myös erilaisuudelle ryhmässä on annettava tilaa.

Hyvin toimiva ryhmä mahdollistaa keskittymisen itse tehtävään, kuten partio-ohjelman mukaisiin aktiviteetteihin. Ryhmän jäsenet kokevat ryhmän itselleen tärkeänä ja ymmärtävät, että ryhmää tarvitaan sellaisten tehtävien tekemiseen, joista ihminen ei suoriudu yksinään. Jokaisen jäsenen panos on tärkeä kokonaisuuden kannalta, ja ryhmä toimii yhdessä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Luottamus, vastuunantaminen ja -ottaminen sekä virheiden salliminen kuuluvat hyvin toimivan ryhmän piirteisiin. Johtaja on yksi joukossa, ja hänen tehtävänään on motivoida ryhmää ja tarjota uusia haasteita muistaen vaalia avoimuutta ja yhteenkuuluvuutta.


Johtaja on paras,

kun ihmiset tuskin tietävät, että hän on olemassa,

ei niin hyvä, kun ihmiset tottelevat ja omistautuvat hänelle.

Jos epäonnistut ihmisten kunnioittamisessa,

niin he epäonnistuvat sinun kunnioittamisessasi.

Mutta hyvälle johtajalle, joka puhuu vähän,

kun työ on tehty ja tavoite saavutettu,

he kaikki sanovat: me teimme tämän itse.

"Lao-Tzu, kiinalainen filosofi"


Erilaiset ryhmät

Partiossa ryhmät voivat muodostua monella tapaa. Nykyinen ohjelma mahdollistaa entistä paremmin sen, että mukaan voi tulla missä vaiheessa tahansa. Yhtenäisvartiolla tarkoitetaan ryhmää, joka muodostetaan ikäkauden alussa. Vartioon kuuluu yleensä vain samanikäisiä partiolaisia. Tällöin vartio keksii itselleen nimen ja perinteet ja siirtyy kokonaisena myös seuraavaan ikäkauteen.

Putkivartio on puolestaan vartio, johon otetaan joka vuosi lisää jäseniä. Näin ollen ryhmässä on aina kaikenikäisiä partiolaisia kyseisestä ikäkaudesta ja vartio voi toimia samalla nimellä ja perinteillä kymmeniä vuosia toisin kuin samanikäisistä uutena muodostettava klimppivartio. Koska putkivartiossa on kaiken ikäisiä vartiolaisia, koulutetaan vartiolaisille samanaikaisesti kaikkia kolmea eri luokkaa. Tämä aiheuttaa tiettyjä haasteita vartion johtamiseen, mutta on toki mahdollista.


Keinoja ryhmähengen rakentamiseksi

Keinoja ryhmähengen rakentamiseksi

  • Kiireettömyys ja yhteinen aika. Toisiin tutustumiseen kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Yhteishenki ei synny hetkessä, vaan ajan kanssa yhdessä tekemällä ja kasvamalla.
  • Yhteiset kokemukset. Asioiden tekeminen yhdessä, ryhmänä, luo yhteishenkeä. Esimerkiksi ryhmän omat jäynäperinteet, projektit tai pikkujoulut voivat jäädä mieleen parhaina muistoina. Myös ryhmään liittymiseen voi kuulua jokin toimenpide tai tunnistautuminen, riitti.
  • Yhteiset tunnukset ja symboliikka. Ryhmän nimi on tunnuksista tärkeimpiä ja jäsenten olisi hyvä saada osallistua sen valintaan. B-P:n jalanjälkiä seuraten useassa lippukunnassa ryhmät nimetään eri eläinten mukaan. Joissain lippukunnissa samoja nimiä kierrätetään perinteiden mukaisesti yhä uudelleen saman ikäkauden ryhmille. Tällöin pysyvä tunnus yhdistää ryhmän ja sen jäsenet paljon suurempaan kokonaisuuteen. Ryhmän käyttöön voi valmistaa yhteisiksi tunnuksiksi myös viirin, päiväkirjan, maskotin, huivikoristeet tai vaatteet. Nämä voidaan saada arvokkaana historiallisena perintönä samannimisiltä edeltäjiltä.
  • Yhteiset tavoitteet. Ryhmän sitouttaminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteet mietitään ja sovitaan yhdessä. Johtajan sanelemat päämäärät eivät välttämättä tunnu omilta, mutta yhdessä päätetty suunta selkeyttää kaikille jäsenille toiminnan syitä ja seurauksia.
  • Yhteiset säännöt. Ryhmässä sovitut säännöt auttavat selviytymään erilaisista tilanteista etukäteen – mietitään, miten toimitaan jo ennen kuin tilanne on päällä.
  • Omat jutut. Vain oman ryhmän tuntemat tarinat, muistot, salakielet ja itse kuvioidut ruokailuvälinepussit lujittavat me-henkeä.
  • Onnistumisen elämykset. Jokaisen jäsenen saadessa kykyjensä mukaisia tehtäviä syntyy onnistumisen ja arvostamisen tunteita, jotka vaikuttavat koko ryhmän ilmapiiriin kohottavasti.


Erilaisia ryhmäyttämisharjoitteita

Ryhmätoiminnan alkaessa tietysti aloitetaan tutustumalla toisiin ryhmän jäseniin. Ryhmäyttäminen kuitenkin jatkuu ensimmäistä kokouskertaa paljon pidemmälle, ja erilaisia harjoitteita kannattaa ottaa mukaan ohjelmaan pitkin partiopolkua. Ryhmäyttämisellä pyritään lisäämään turvallisuutta ja luomaan pohjaa oppimiselle sekä tunteiden ilmaisulle. Ryhmäyttämisharjoitteita voi soveltaa oman ryhmän ja tarpeen mukaan, sillä valinnanvaraa riittää aina toiminnallisista leikeistä hiljaisiin kirjoitustehtäviin. Erilaisia harjoitteita löytyy esimerkiksi leikkikirjoista ja internetistä.

  • Tutustumisharjoitteet sopivat toisiaan ennestään tuntemattomille ryhmän jäsenille toiminnan alkaessa tai uuden jäsenen tullessa ryhmään. Tällaisia ovat esimerkiksi nimileikit ja jonoleikit.
  • Itsensä ilmaisemisharjoitteet vahvistavat ryhmän jäsenten viestintätaitoja ja rohkeutta. Tällaisia ovat erilaiset pantomiimileikit ja esiintymisharjoitteet.
  • Yhteistoimintaharjoitteet tukevat ryhmän yhteishenkeä ja helpottavat ryhmäyttämistä. Esimerkiksi erilaiset seikkailuradat, sähköaidat ja muut ongelmanratkaisutehtävät sopivat hyvin yhteishengen pönkittämiseen!
  • Luottamusharjoitteet, kuten luottamuspiiri, kehittävät kykyä luottaa ja olla luottamuksen arvoinen.
  • Myönteisyysharjoitteet auttavat näkemään positiivisia puolia toisissa ryhmän jäsenissä ja antamaan kannustavaa palautetta toisille. Tätä voi harjoitella muun muassa selkään kiinnitettävien palautelappujen avulla.
  • Kaikenlaiset leikit ja hullutteluharjoitteet keventävät tunnelmaa ja saavat ryhmän nauramaan yhdessä!


Leikkejä ja harjoitteita löytyy esimerkiksi:

  • Nuori Suomi: www. suunnittelenliikuntaa.fi


Lähteet:

http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/ryhmat.html

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/29647/jamk_1196685534_2.pdf?sequence=1

http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/ohjaus/documents/LP3-Ryhmaohjauksen-tyopaja.PDF



Johdannon sisällysluettelo

1.1. Partiokasvatus | 1.2. Kasvatustavoitteet | 1.3. Partiomenetelmä | 1.4. Partio-ohjelma | 1.4.1. Lupaus ja ihanteet | 1.4.2. Symboliikka | 1.4.3. Ryhmät, toimijat ja johtaminen | 1.4.4. Johtajat ja aikuisen rooli | 1.4.5. Keskusjärjestön ja piirin ohjelmatapahtumat | 1.4.6. Siirtymät | 1.5. Ohjelman toteuttaminen ja soveltaminen | 1.5.1. Lippukunnan tapahtumat | 1.5.2. Ohjelman soveltaminen | 1.5.3. Sisupartio | 1.5.4. Maahanmuuttajat partiossa | 1.5.5. Leikit | 1.5.6. Iltapuheet ja hiljentymiset | 1.5.7. Tarinat | 1.6. Käytännön ohjeita | 1.6.1. Ryhmän ja ihmisten johtaminen, ajankäytön hallinta | 1.6.2. Ryhmähenki, ryhmäyttäminen | 1.6.3. Toiminnan suunnittelu ja arviointi, toimintasuunnitelma | 1.6.4. Kokouksen suunnittelu ja toteuttaminen | 1.6.5. Retkien suunnittelu ja johtaminen | 1.6.6. Partiolaisten vanhempien huomioiminen | 1.6.7. Ratkaisumalleja ongelmatilanteisiin | 1.7. Turvallisuus | 1.7.1. SP:n turvallisuusohjeet | 1.7.2. Kriisitiedottaminen ja jälkipuinti | 1.8. Termistö


Johtajankansion sisällysluettelo

Johdanto | Akelanopas | Sammonopas | Tarpojaluotsinopas | Samoajaluotsinopas | Vaeltajaluotsinopas


Henkilökohtaiset työkalut
SUDENPENNUT
SAMOAJAT