Partio-ohjelma

Symboliikka näkyy kaikessa tekemisessä

Symboliikka on osa partiomenetelmää. Symboliikka sisältää esimerkiksi merkkejä, värejä, kuvioita, rituaaleja ja sanallisia tunnuksia eli kaikkea sitä, mikä tekee partiosta partion näköistä ja tuntuista. Symboliikan yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuoda tietyt asiat esille helposti ja nopeasti. Symboliikka myös osaltaan liittää lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa ja maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Symbolilla itsellään on aina oltava merkitys. Esimerkiksi valkoinen kangas, jossa on sininen risti, on Suomen lippu. Sen merkitys on suurempi kuin pala kangasta.

Symboliikan monet kasvot

Symboliikan merkitystä partio-ohjelmassa tulee harvemmin mietittyä. Totuus on kuitenkin se, että symbolit elävät hyvin vahvasti esimerkiksi jokaisen merkin takana. Symboliikan avulla lisätään partion kiehtovuutta ja luodaan elämyksiä kiehtovilla ja salaperäisillä tarinoilla ja toimintatavoilla. Symbolit kertovat myös partion kasvatuksellisesta puolesta. Symboliikan keinoin pinnallisistakin asioista kasvaa huomaamatta ikäkaudelle sopivaa syvällistä pohdintaa. Symboliikka on siis portti syvempiin, huikeisiin maailmoihin, joissa voidaan käsitellä hyvin monentyyppisiä asioita.

Jokaisella ikäkauden aikuisella on merkittävä rooli symboliikan toteutumisessa. He valvovat, että kaikissa ikäkausissa käytetty symboliikka kytkeytyy riittävästi sen laajempaan kehykseen ja painottaa samalla sen olennaisia asioita. Lisäksi aikuiset huolehtivat uusista jäsenistä. Aikuisen tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen uusi jäsen tuntee olonsa tervetulleeksi ja että hänet perehdytetään partioperinteisiin ja -tapoihin.

Lippukunnan ja ryhmien symbolit

Symbolit yhdistävät erilaisia ja -kokoisia ryhmiä

Partiossa käytettävät symbolit voidaan helposti jakaa erilaisiin kategorioihin. Osa symboleista on maailmanlaajuisia, kuten partiotervehdys tai partiopaidan käyttäminen. Jo partion perustaja Robert Baden-Powell ymmärsi symboliikan merkityksen. Hän muun muassa puki kaikki partiopojat samanlaisiin partioasuihin, jotta kaikki olisivat pukeutumiseltaan tasavertaisia. Eräs suomalaisten oma kansallinen partiosymboli on väiski-päähine, joka onkin hyvin tunnettu ulkomaalaisten partiolaisten keskuudessa.

Lippukunnilla ja lippukuntaan kuuluvilla laumoilla ja vartioilla on usein monia omia symboleja. Jokainen lippukunnan jäsen kantaa huivissaan lippukunnan merkkiä, paraatissa kaikuvat lippukuntahuudot ja lauman kokous voidaan aloittaa omalla laumahuudolla. Juuri tämän kaltaiset symbolit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmähenkeä lasten ja nuorten keskuudessa. Tuttu symboliikka luo myös turvallisuuden tunnetta, sillä sen avulla lapsi tai nuori pääsee helposti tilanteen tasalle.

Oman ryhmän symboliikka

Symboliikan luominen esimerkiksi oman ryhmän sisällä on lapselle ja nuorelle opettava paikka. Kun uusi lauma miettii ryhmälleen nimeä, on se monelle sudenpennulle tärkeä hetki. Myös seikkailijanuori haluaa olla vaikuttamassa joukkueensa viirin väriin, ja samoajanuori haluaa takuulla painaa itselleen samanlaisen t-paidan kuin muillakin vartion jäsenillä on. Tärkeää on, että jokainen lapsi ja nuori pääsee itse vaikuttamaan ja tuomaan esille omia ideoitaan. Samalla hän oppii kuuntelemaan ja arvostamaan myös muiden mielipiteitä.

Yhdessä päättäminen vaikuttaa myös ryhmähenkeen myönteisesti. Varsinkin pienempien partiolaisten kanssa on tärkeätä muistaa luoda symboliikan ympärille myös tarina. Ryhmän on yhdessä pohdittava, mitä lauman nimi Ketut merkitsee: mihin se liittyy, mitä se kertoo meistä, minkälaisen mielikuvan se herättää lauman jäsenissä ja muissa partiolaisissa.

Lapsille kaikenlaiset merkit ja tunnustukset ovat hyvin merkittävä osa partiota. Kokouksessa on tärkeää päästä laittamaan oma leima läsnäolotauluun, ja johtajan puumerkkiä sudenpennunkirjassa esitellään kotona useaan otteeseen. Saadut partiomerkit kertovat puolestaan tavoitteiden saavuttamisesta sekä lapselle itselleen että muille.

	Sudenpennut	Seikkailijat	Tarpojat	Samoajat	Vaeltajat
Punainen lanka	Kulkeminen, etsiminen ja löytäminen erilaisissa maastoissa ja maisemissa, tilanteissa ja tunnelmissa.
Kulkeminen	Tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, vielä kuitenkin lähellä kotipesää.	Seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla.	Kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti haastavassakin maastossa.	Liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja.	Etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään.
Lupausmerkki	Ensimmäisen lupauksenannon yhteydessä lupauksenantaja saa maailmanjärjestöjen merkit.
Ikäkauden merkki	Oikeassa hihassa Tervetuloa-jälkimerkki.	Oikeassa hihassa, oranssin ikäkausitunnuksen keskiosa, jonka ympärille kiinnitetään ilmansuuntien osat.	Oikeassa hihassa, violetti ikäkausitunnuksen keskiosas, jonka ympärille kiinnitettään tarppojen osat sekä mahdollisten jatkotarppojen nyörit.	Ikäkausitunnus oikeassa hihassa.	Ikäkausitunnus oikeassa hihassa.
Päätösmerkki	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa alimpana.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa toiseksi alimpana.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa kolmanneksi alimpana.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa ylimpänä.	Metallinen merkki partiopaidan vasemmassa taskussa. Edellisten ikäkausien päätösmerkit poistuvat.
Taito- ja muut merkit	Jälkimerkit oikeassa hihassa kolme rinnakkain. Tervetuloa-jälki keskimmäisenä ylärivissä.	Taitomerkit ja väli-ilmansuuntamerkit oikeassa hihassa ikäkausitunnuksen alapuolella kaksi rinnakkain.		Liljat, karhunhammas yms.	Liljat, karhunhammas yms.
Ikäkauden muut tunnukset		Itsetehty huivisolki.	Kanervanvioletti pillinaru.	Metsänvihreä pillinaru.	Karhunruskea pillinaru.
Asu	Trikoo- tai collegepaita, väiski.	Partiopaita tai -mekko, partiovyö.
Ryhmät	Lauma.	Joukkue, joka jakaantuu vartioihin.	Vartio.	Vartio.	Vartio.
Johtaja	Akela (aikuinen, vaeltaja tai samoaja).	Sampo (aikuinen tai vaeltaja) sekä vartionjohtaja (seikkailija).	Vartionjohtaja (samoaja) sekä aikuinen Luotsi.	Vartionjohtaja (samoaja) sekä aikuinen Luotsi.	Vartionjohtaja (vaeltaja) sekä aikuinen Luotsi.
Johtajan merkki	Metallinen kullanvärinen akelan pestimerkki.	Sampo-merkki. Vartionjohtajalla lippukunnan määrittämä pillinaru ja pilli.	Vartionjohtajalla pillinaru ja pilli.
Etappi	Jälki.	Ilmansuunta ja väli-ilmansuunta	Tarppo.	Vuosi.	Vuosi.
Etapin lopussa	Jälkimerkki annetaan sudenpennulle heti, kun jälki on tehty.	Kerran vuodessa maastopeli.	Majakka.	Evästauko.	Tarkistuspiste.
Partio-ohjelman lopussa					Päätösseremonia.
Partiotervehdys	Kahdella sormella (suden korvat).	Kolmella sormella.
Värit	Auringonkeltainen.	Hiilloksenoranssi.	Kanervanvioletti.	Metsänvihreä.	Karhunruskea.
Värin luonnehdintaa	Iloinen, energinen, viaton.	Innokas, aktiivinen, ulospäinsuuntautunut.	Varma, kova, asiallinen.	Luonnonläheinen, joustava, innovatiivinen, omavarainen.	Vahva, turvallinen, luonnonläheinen, aikuismainen.
Eläin, joka kuvaa ikäkautta	Susi (pentu).	Kettu.	Ahma.	Ilves.	Karhu.
Kansainäväliset symbolit	Esimerkiksi sana "partio", partiotervehdys, kolmiapila, lilja, sisaruspiiri sekä tunnus "ole valmis".
Kansalliset symbolit	Esimerkiksi sininen väri, väiski, yhteiset tarinat ja tapahtumat sekä ansiomerkit.
Piirin symbolit	Esimerkiksi värit, maakuntatunnukset, maakuntalaulu, piirihuuto, piirimerkki, lippu, yhteiset tarinat ja tapahtumat sekä omat ansiomerkit.
Lippukunnan symbolit	Esimerkiksi värit, lippu, merkki, huuto, tarinoita, nimikkeitä, tapoja ja esineet kololla.
Oman ryhmän symbolit	Esimerkiksi viiri, huuto, menot ja merkit.

Ikäkausien omia symboleja

Ikäkausimerkit kertovat lapsille ja nuorille kuulumisesta tiettyyn ikäkauteen sekä kytkevät heidät samanikäistensä joukkoon ja luovat yhteishenkeä. Merkit kertovat lapsille ja nuorille tavoitteiden saavuttamisesta ja näyttävät sen myös muille. Ikäkauden päätösmerkit kertovat puolestaan kokonaisuuden loppuun saattamisesta ja uuteen ikäkauteen siirtymisestä. Vanhaan ikäkauteen kuuluvat asiat on saatu valmiiksi, ja on mahdollisuus omaksua uutta tietoa.

Sudenpennut saavat jälkimerkkejä konkreettisena osoituksena opettelemistaan taidoista. Merkit on tärkeä jakaa mahdollisimman pian niiden tekemisen jälkeen. Myös seikkailijat saavat konkreettisen merkin, taitomerkin, opettelemistaan taidoista melko pian aktiviteettien tekemisen jälkeen. Tämä houkuttelee jatkamaan ja pysymään partiossa.

Seikkailijoissa toimiva vartionjohtaja kantaa pillinarua, joka kiertää vartiossa. Tähän voidaan luoda selvä rituaali, joka kertoo vartionjohtajuuden vastaanottamisesta ja luovuttamisesta eteenpäin. Tarpojavartiossa samoajaikäkaudesta tuleva vartionjohtaja erottuu oman ikäkautensa pillinarun värillä tarpojaryhmässä vartionjohtajaksi. Samoaja- ja vaeltajavartioissa vartionjohtajilla on samanväriset pillinarut kuin muillakin ikäkauden edustajilla. Tällä korostetaan yhteistä porukkaa ja sitä, että vastuu on kaikilla, vaikka onkin nimetyt vartionjohtajat.

Vaeltajan symbolien ja partiojohtajan peruskoulutuksen symbolien käytön pääsääntö on, että vaeltajat käyttävät vaeltajan symboleita. Jos he ovat suorittaneet partiojohtajan peruskoulutuksen, he voivat käyttää sen tuomaa symboliikkaa toimiessaan pestissä, jossa tarvitaan partiojohtaja-tasoista osaamista. Mutta esimerkiksi vaeltajavartion projektissa he käyttävät vaeltajasymboleita.

Symboliikan luominen

Kun symboliikkaa lähdetään luomaan, tulee ensimmäiseksi miettiä, kuka symboliikan kehittää? Keksiikö leirinjohtaja yksinään esimerkiksi kesäleirille nimen? Koska partio on kasvatusjärjestö, olisi myös lapset ja nuoret syytä ottaa mukaan ideointiin ja päätöksentekoon.

Leirin symboliikan pitäisi muodostaa kokonaisuus eli kehys. Jos symboliseksi kehykseksi valitaan esimerkiksi Kalevala, niin leirin nimeksi voidaan valita Väiski (kalevalainen päähine), leirivartiot voidaan nimetä Kalevalan sankareiden mukaan, iltanuotio-ohjelmat voidaan rakentaa Kalevalan tarinoiden ympärille, kukin leiriläinen voi tehdä itselleen väiski-päähineen ja lipunryöstö voikin olla Sammon ryöstö.

Symboliikan merkitys

Symboliikan rakentamisen voi aloittaa myös symboliikan sisällöstä ja sitten edetä merkkeihin. Ensin pohditaan millainen merkitys pitäisi symboliikalla olla, ja sen perusteella päätetään symboliikka. Halutaanko symboliikalla korostaa esimerkiksi kansainvälisyyttä tai rentoa tunnelmaa? Millä symboleilla olisi tällainen merkitys?

Kullakin symbolilla on paljon merkityksiä. Niistä vain pieni osa on ilmeisiä; muita kannattaa etsiä. Kun symboliikkaa luodaan ja valitaan, niin ehdotettujen symbolien merkityksiä voidaan listata paperille. Kirjoitetaan symboli tai kehys, kuten Kalevala, keskelle paperia ja mindmap-menetelmällä listataan sen merkityksiä ja merkityksistä voidaan jatkaa mielikuviin. Toinen vaihtoehto on käyttää niin sanottua jäävuorimetodia. Mietitään esimerkiksi väiski-päähinettä. Piirretään jäävuori, jossa vain alle viidesosa on meren pinnan yläpuolella, näkyvää ja ilmeistä. Kirjoitetaan väiskiin liittyvät näkyvät ja ilmeiset asiat jäävuoren pinnan yläpuolella olevaan osaan. Pinnan alla olevaan osaan kirjoitetaan ne merkitykset, jotka eivät näy, mutta joita väiski symboloi. Tällaisia ovat esimerkiksi asenteet ja arvot.

Lasten ja nurten ehdoilla

Hyvä symbolinen kehys kiinnostaa lapsia ja nuoria. Eri ikäisten lasten ja nuorten tarpeet pitää huomioida samoin kuin heidän kykynsä osallistua symboliikan luomiseen. Hyvän symbolisen kehyksen merkitykset kertovat asioista, jotka eivät ole itsestään selviä, esimerkiksi arvoista. Millainen mies Väinämöinen oli? Voisiko hän olla esikuvamme? Mitä sellaista kalevalaisessa elämässä oli, joka voisi olla ohjeenamme myös nyt?

Hyvä symbolinen kehys myös luo yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta. Maahanmuuttajille voi olla hankalaa samaistua Kalevala-teemaan, muinaissuomalaisuuteen. Toisaalta omia kulttuurisia juuria ei pidä liikaa varoa, vaan maahanmuuttajia voi perehdyttää juuriimme, muistaen toisten ja omien arvojen kunnioittamisen.

Myös mielikuvitukselle tulee jättää sijaa. Symboliikassa on tärkeää, että merkin merkitystä saa kukin myös itse kehittää ajatuksissaan: millainen mies Väinämöinen olisikaan, miten hän olisi toiminut tässä tilanteessa? Partiossa pitää olla sekä kivaa että jännää. Symboliikalla voidaan luoda kumpaakin tunnetta toimintaan.

Muista myös olemassa olevat symbolit

Kun lippukunta valitsee kesäleirille symbolista kehystä, kannattaa aloittaa miettimällä, mitä symboleja on jo olemassa. Kaikilla lippukunnilla on selviä symboleja, kuten nimet ja nimitykset. Lisäksi partiolla on oma symboliikkansa, jota kannattaa avata. Myös käytössä olevat tarinat kannattaa huomioida: kaikki partiolaiset tuntevat ainakin Pyhän Yrjön tarinan. Lisäksi lippukunnalla voi olla se perinteinen nuotiotarina, jonka kaikki ovat kuulleet. Ehkä siitä voitaisiin poimia se Susi-vartio?

Partiolla on päämäärä, jota kasvatustavoitteet konkretisoivat. Myös symboliikkaa luotaessa kasvatustavoitteet on muistettava, samoin kuin arvopohja. Symboliikan merkitykset eivät saa olla ristiriidassa niiden kanssa.

Symboliikka ikäkausittain

Sudenpennut

Sudenpennuille symboliikka on yksi tärkeimmistä asioista partiossa. He saavat olla osana uutta ja jännää toimintaa, jossa on lisäksi paljon ulkoisia tunnuksia, jotka sitovat lauman yhteen. Erilaisen symboliikan avulla sudenpentu ymmärtää kuuluvansa laumaan ja lippukuntaan. Sudenpennulle symbolien takainen maailma on hyvin salaperäinen.

Aikuisen tehtävä on tutustuttaa sudenpentu partion symboliikkaan, kuten partiotervehdykseen, lippukunnan merkkiin ja sisaruspiirin muodostamiseen. Aikuinen myös auttaa sudenpentua tiedostamaan sen, että hän on osa isompaa kokonaisuutta, lippukuntaa. Koska sudenpentu kaipaa nuoren ikänsä vuoksi turvallisuutta ja vakautta, on symbolien ja asioiden muuttumattomuus tärkeää. Sen vuoksi esimerkiksi kokouksen rakenne kannattaa pitää kohtalaisen samanlaisena joka kerta.

Seikkailijat

Seikkailijoille symboliikka aukeaa hyvin pitkälti konkretian kautta. Esimerkkejä tästä ovat oman nimen ja huudon keksiminen. Joukkue voi myös tehdä itselleen oman tunnuksen, kuten viirin tai maskotin. Seikkailija oppii tunnistamaan yleisimmät partiotavat, asusteet ja merkit sekä partiotarinat. Hän tutustuu myös muihin kuin partion omiin symboleihin, kuten Suomen lipun merkitykseen ja sen käyttöön. Seikkailijoille symboliikka on ennen kaikkea oman joukkueen juttu, mutta se avaa ovia ymmärtämään partioliikettä laajemminkin.

Aikuinen tutustuttaa seikkailijan partiosymboliikkaan tarinoiden ja leikkien avulla. Etenkin eri partiotarinoiden läpikäynti on järkevää tässä ikäkaudessa, koska seikkailijat ovat vielä riittävän nuoria kuuntelemaan tarinoita, mutta toisaalta ymmärtävät niitä jo pintaa syvemmältä. Johtaja kertoo seikkailijoille lippukunnan eri perinteistä sitä mukaa, kun niitä tulee partiopolulla vastaan. Tällaisia perinteitä voivat olla esimerkiksi iltanuotiot, lupauksenanto, lippumenot, paraati ja erilaiset partiojuhlat. Johtajan esimerkin voimalla on suuri merkitys seikkailijoiden kasvatuksessa.

Tarpojat

Tarpojien kohdalla symboliikan tehtävänä on vahvistaa nuoren identiteettiä, itsenäisyyttä ja omaan vartioon kuulumista. Tarpojille symboliikka edustaa vahvasti sitä, mikä tekee partiosta partion. Se erottaa partion muusta samankaltaisesta toiminnasta ja mahdollistaa siirtymisen eri merkityksestä toiseen, kuten koulusta partioon. Käytännössä tarpoja tietää, mitä tavallisimmat partiomerkit tarkoittavat. Hän myös ymmärtää symboliikan voiman ja sen, että asioita käsitellään monella tasolla. Toisin sanoen tarpoja ymmärtää, että kokouksen aloitusleikki oman vartion kesken on hauskaa, mutta samalla se myös vahvistaa vartion yhteishenkeä ja toimii perinteenä.

Aikuinen on vahvasti mukana tarpojien arjessa. Hän kannustaa vartiota sen omiin juttuihin, kuten erilaisiin tiimiasuihin ja vartion omiin tapoihin. Aikuisen tulee kuitenkin ymmärtää pysyä riittävän taustalla ja kannustaa tarpojia omissa päätöksissä, eikä suinkaan määrätä, miten asiat menevät. Hänen tulee hyväksyä normeista irtautuminen ja hieman erilaisetkin ideat.

Samoajat

Samoajille symboliikka on ennen kaikkea yhteishengen luoja ja keino tehdä omasta vartiosta yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Samoajat ymmärtävät symbolien merkityksen jo kohtuullisen hyvin. He oppivat ymmärtämään, miksi leireillä on nimi ja miksi se on aina sama tai vaihtoehtoisesti vaihtuu joka kerta. Samoajille selviää myös symbolien symbolinen arvo, symbolien merkitys partiossa ja etenkin kasvatuksessa. Symboliikka kytkee samoajat myös osaksi kansainvälistä partioliikettä.

Aikuisen tehtävä on luoda samoajille symbolisia kokemuksia ja mahdollistaa symbolien merkityksen syveneminen ja kasvu. Toisin sanoen aikuinen tarjoaa heille sellaisen maailman, joka sudenpentuikäisillä on luonnostaan. Se sisältää paljon tarinoita ja heittäytymistä tilanteeseen. Aikuinen siis opettaa samoajille symboliikan merkitystä ja avaa sitä kehystä, jonka ympärille koko partiosymboliikka rakentuu.

Vaeltajat

Vaeltaja ymmärtää symboliikan merkityksen hyvin, ja hän osaa hyödyntää symboliikkaa monipuolisesti ja mielekkäästi partiotoiminnassa. Vaeltaja opettelee luomaan symbolisen kehyksen esimerkiksi kesäleirille tai vaellukselle ja tietää, miten symboliikkaa hyödynnetään parhaiten valitun teeman kannalta. Vaeltaja harjoittelee tätä taitoa keksimällä esimerkiksi kesäleirille nimen, kirjoittamalla leirikirjeen, suunnittelemalla logon tai keksimällä iltaohjelmat. Tavoitteena on, että vaeltaja osaa käyttää symboliikkaa työvälineenä partiotapahtuman brändäyksessä ja tarinan rakentamisessa.

Aikuinen tukee vaeltajaa tässä haastavassa tilanteessa ja ennen kaikkea symboliikan ymmärtämisessä. Hän opastaa ja seuraa kokonaisuuden luomista sekä antaa hyviä vinkkejä parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Johdannon sisällysluettelo

1.1. Partiokasvatus | 1.2. Kasvatustavoitteet | 1.3. Partiomenetelmä | 1.4. Partio-ohjelma | 1.4.1. Lupaus ja ihanteet | 1.4.2. Symboliikka | 1.4.3. Ryhmät, toimijat ja johtaminen | 1.4.4. Johtajat ja aikuisen rooli | 1.4.5. Keskusjärjestön ja piirin ohjelmatapahtumat | 1.4.6. Siirtymät | 1.5. Ohjelman toteuttaminen ja soveltaminen | 1.5.1. Lippukunnan tapahtumat | 1.5.2. Ohjelman soveltaminen | 1.5.3. Sisupartio | 1.5.4. Maahanmuuttajat partiossa | 1.5.5. Leikit | 1.5.6. Iltapuheet ja hiljentymiset | 1.5.7. Tarinat | 1.6. Käytännön ohjeita | 1.6.1. Ryhmän ja ihmisten johtaminen, ajankäytön hallinta | 1.6.2. Ryhmähenki, ryhmäyttäminen | 1.6.3. Toiminnan suunnittelu ja arviointi, toimintasuunnitelma | 1.6.4. Kokouksen suunnittelu ja toteuttaminen | 1.6.5. Retkien suunnittelu ja johtaminen | 1.6.6. Partiolaisten vanhempien huomioiminen | 1.6.7. Ratkaisumalleja ongelmatilanteisiin | 1.7. Turvallisuus | 1.7.1. SP:n turvallisuusohjeet | 1.7.2. Kriisitiedottaminen ja jälkipuinti | 1.8. Termistö

Johtajankansion sisällysluettelo

Johdanto | Akelanopas | Sammonopas | Tarpojaluotsinopas | Samoajaluotsinopas | Vaeltajaluotsinopas